Rajanylitystietojärjestelmä: puheenjohtajamaan ja EP:n poliittinen yhteisymmärrys vahvistettu neuvostossa

EU-suurlähettiläät vahvistivat 30. kesäkuuta 2017 neuvoston puheenjohtajamaan Maltan ja Euroopan parlamentin edustajien 29. kesäkuuta muodostaman poliittisen yhteisymmärryksen rajanylitystietojärjestelmää koskevasta ehdotuksesta ja ehdotuksesta Schengenin rajasäännöstön muuttamiseksi rajanylitystietojärjestelmän käytön osalta. Kokonaisratkaisu on tarkoitus vahvistaa, kun jäljellä olevat tekniset kysymykset on käsitelty. Järjestelmä rekisteröi tiedot kolmansien maiden kansalaisten maahantulosta, maastalähdöstä ja maahanpääsyn epäämisestä Schengen-alueen ulkorajoilla.

Rajanylitystietojärjestelmä auttaa

• vähentämään odotusaikoja rajatarkastuksissa sekä parantamaan rajatarkastusten laatua laskemalla automaattisesti kunkin matkustajan laillisen oleskelun keston
• tunnistamaan järjestelmällisesti ja luotettavasti henkilöt, jotka ovat ylittäneet sallitun oleskeluajan
• vahvistamaan sisäistä turvallisuutta ja terrorismin torjuntaa antamalla lainvalvontaviranomaisille pääsyn matkustushistoriatietoihin

"Rajanylitystietojärjestelmä kuuluu ulkorajojen valvonnan tehostamiseksi toteutettaviin EU-toimiin. Sen avulla voidaan hallita muuttovirtoja paremmin, erityisesti sallitun oleskeluajan ylitystapauksissa, ja reagoida tehokkaammin nykyiseen terrorismin uhkaan." Michael Farrugia, Maltan sisäasiain- ja kansallisen turvallisuuden ministeri

Sovittu rajanylitystietojärjestelmää koskeva poliittinen kompromissi sisältää useita tärkeitä elementtejä, esimerkiksi seuraavat:

Tallennettavat tiedot

Rajanylitystietojärjestelmää sovelletaan kolmansien maiden kansalaisiin, joilla on oikeus lyhytaikaiseen oleskeluun (enintään 90 päivää minkä tahansa 180 päivän jakson aikana). Tämä koskee sekä niitä, joilta vaaditaan viisumi, että viisumivaatimuksesta vapautettuja. Järjestelmä rekisteröi tiedot heidän maahantulostaan, maastalähdöstään ja maahanpääsyn epäämisestä.

Se tallentaa myös tiedot heidän henkilöllisyydestään ja matkustusasiakirjoistaan sekä biometrisiä tietoja (neljä sormenjälkeä ja kasvokuva).

Lisäksi asetusehdotuksessa säädetään yhteentoimivuudesta rajanylitystietojärjestelmän ja viisumitietojärjestelmän (VIS) välillä, kun kyseessä ovat kolmansien maiden kansalaiset, jotka tarvitsevat viisumin voidakseen ylittää EU:n ulkorajan. Tällä nopeutetaan ja tehostetaan rajatarkastuksia.

Rajanylitystietojärjestelmällä on keskustietokanta, johon tiedot tallennetaan, ja se on yhteydessä yhdenmukaisiin kansallisiin rajapintoihin.

Rajaturvallisuustarkoituksia varten kolmansien maiden kansalaisia koskevat tiedot säilytetään sallitun oleskeluajan ylittäneiden henkilöiden osalta viiden ja muiden osalta kolmen vuoden ajan.

Tietoihin pääsy

Rajanylitystietojärjestelmään tallennettuihin tietoihin pääsevät rajavalvontaviranomaiset, viisumiviranomaiset ja niiden jäsenmaiden viranomaiset, joilla on toimivalta tarkistaa, täyttääkö kolmannen maan kansalainen maahantulon tai oleskelun edellytykset.

Rajanylitystietojärjestelmän tiedot ovat myös nimettyjen viranomaisten ja Europolin saatavilla, jotta voidaan ehkäistä, paljastaa ja tutkia terrorismirikoksia tai muita vakavia rikoksia asetuksessa vahvistettujen edellytysten mukaisesti.

Kaiken rajanylitystietojärjestelmään sisältyviin tietoihin pääsyn ja niiden käsittelyn olisi oltava oikeasuhteista ja tarpeellista toimivaltaisten viranomaisten tehtävien suorittamisen kannalta.

Seuraavat vaiheet

Teknisen tason työtä jatketaan lähipäivinä asetusehdotusten tekstien viimeistelemiseksi. Sen jälkeen kokonaisratkaisu toimitetaan EU-suurlähettiläille, jotka hyväksyvät sen neuvoston puolesta. Tämän jälkeen tulevat asetukset toimitetaan Euroopan parlamentille ensimmäisen käsittelyn äänestystä ja neuvostolle hyväksymistä varten.

Taustatietoa

Ehdotettu asetus on tarkistettu versio lainsäädäntöpaketista, jonka komissio esitteli helmikuussa 2013. Lainsäädäntövallan käyttäjien tuotua julki teknisiä, taloudellisia ja toiminnallisia huolenaiheita, jotka liittyvät vuoden 2013 paketin eräisiin näkökohtiin, komissio toteutti teknisen tutkimuksen ja sen jälkeen pilottihankkeen, joka uskottiin eu-LISAlle (laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaava EU:n virasto). Tämän valmisteluvaiheen tulosten perusteella komissio esitti tarkistetun ehdotuksen 6. huhtikuuta 2016.