Skip to content

Sopimus paremmasta lainsäädännöstä

Mikä on sopimus paremmasta lainsäädännöstä?

Sopimus paremmasta lainsäädännöstä pyrkii parantamaan EU:n tapaa säätää lakeja ja varmistamaan, että EU:n lainsäädäntö palvelee paremmin kansalaisia ja yrityksiä. Sen tarkoituksena on tehdä EU:n lainsäädäntöprosessista läpinäkyvämpää, avoimempaa sidosryhmien palautteelle ja helpommin seurattavaa. Sopimus auttaa myös arvioimaan EU:n lainsäädännön vaikutuksia pk-yritysten, paikallisen teollisuuden ja tavallisten kansalaisten kannalta. Sillä otetaan käyttöön uusi EU-toimielinten sopimus, jonka tarkoituksena on helpottaa ja selkeyttää näiden välistä yhteistyötä.

Paremmasta lainsäädännöstä tehdyn sopimuksen eli "paremman sääntelyn" tai "järkevän sääntelyn" yhtenä päätavoitteena on saavuttaa EU:n toimien ja lakien tavoitteet mahdollisimman vähin kustannuksin ja hallinnollisin rasittein. Pyrkimyksenä on varmistaa, että poliittiset päätökset valmistellaan avoimesti, minkä lisäksi tavoitteena on, että ne perustuvat parhaaseen saatavilla olevaan näyttöön ja niiden tukena on sidosryhmien laaja-alainen osallistuminen. Parempi sääntely kattaa koko poliittisen syklin – politiikan suunnittelun ja valmistelun, hyväksymisen, täytäntöönpanon, soveltamisen, arvioinnin ja tarkistamisen. Syklin jokaisessa vaiheessa sovelletaan tiettyjä periaatteita, tavoitteita, välineitä ja menettelyjä, joilla varmistetaan, että EU:n sääntely on mahdollisimman hyvää.

Mihin sitä tarvitaan?

Voi olla hankalaa ymmärtää EU:n lainsäädäntöehdotuksen syntyä ja seurata ehdotuksen käsittelyä kaikissa toimielimissä, kunnes se saatetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä. Tämä prosessi on usein mutkikas ja aikaa vievä. Samaan aikaan on varmistettava sääntelyn laatu ja se, että sääntely vastaa yhteiskunnan ja yritysten tarpeita. Tämän vuoksi EU:n toimielimissä pohditaan jatkuvasti keinoja parantaa EU:n lainsäädännön laatimista. Pyrkimyksenä on myös kehittää Euroopan komission, Euroopan parlamentin ja Euroopan unionin neuvoston yhteistyötä palvelemaan paremmin EU-kansalaisia.

Parempi sääntely on ydinasia EU:n toiminnassa. Se edistää olennaisesti kilpailukykyä, kasvua ja työllisyyttä, kun lakeja yksinkertaistetaan ja ne räätälöidään paremmin yritysten ja kansalaisten tarpeisiin.

Tarkempia tietoja

Junckerin komission ehdottamassa kattavassa paremman sääntelyn agendassa on kaksi pääosaa.

Ehdotus toimielinten sopimukseksi paremmasta sääntelystä

Ehdotus sisältää etenkin ohjelmoinnin ja suunnittelun, parempien sääntelyvälineiden soveltamisen sekä delegoidut ja täytäntöönpanosäädökset. Sopimuksen on tarkoitus korvata nykyinen, vuonna 2003 tehty toimielinten sopimus paremmasta lainsäädännöstä.

Tiedonanto "EU-agenda: paremmalla sääntelyllä parempiin tuloksiin"

Tiedonanto sisältää komission näkemykset paremmasta sääntelystä ja komission sitoumuksen lisätä työnsä avoimuutta ja läpinäkyvyyttä. Siinä esitetään myös välineet, joita komissio aikoo käyttää, kuten uudet yhdennetyt paremman sääntelyn suuntaviivat. Siinä selitetään lisäksi, miten komissio aikoo vahvistaa REFIT-ohjelmaa.

REFIT-ohjelma

Sääntelyn toimivuutta ja tuloksellisuutta koskevalla komission REFIT-ohjelmalla varmistetaan, että EU:n lainsäädäntö säilyy tarkoituksenmukaisena ja että sillä saavutetaan EU:n lainsäätäjien tavoittelemat tulokset.

Paremman sääntelyn agenda sisältää myös useita liiteasiakirjoja, jotka liittyvät suoraan neuvoston tarkasteltavana oleviin asioihin. Tällaisia asiakirjoja ovat muun muassa paremman sääntelyn suuntaviivat ja REFIT-ohjelmaan liittyvät asiakirjat.

Käsittely neuvostossa

Lainlaadinnan parantaminen on neuvoston jatkuvana prioriteettina. Neuvosto pyrkii laadukkaampaan, näyttöön perustuvaan lainsäädäntöön sekä tehokkaaseen ja kevyempään päätöksentekoon. Jotta EU:n lainsäädäntö olisi tarkoituksenmukaista, kilpailukykyneuvosto on useaan otteeseen antanut päätelmiä paremmasta sääntelystä. Päätelmät on myös vahvistettu Eurooppa-neuvostossa.

Yleisten asioiden neuvosto alkoi maaliskuussa 2015 valmistella toimielinten sopimuksesta käytäviä neuvotteluja. Se pyysi pysyvien edustajien komiteaa (Coreper) selvittämään, mitä asioita voitaisiin sisällyttää tulevaan toimielinten sopimukseen paremmasta lainsäädännöstä. Teknisellä tasolla ja Coreperissa käytyjen keskustelujen jälkeen ministerit sopivat huhtikuussa 2015 pidetyssä yleisten asioiden neuvostossa toimielinten sopimusta koskevista neuvoston prioriteeteista (ohjelmasuunnittelu, parempi sääntely ja asiantuntijoiden kuuleminen delegoiduista säädöksistä). Tämä kanta esitettiin yleisten asioiden neuvoston puheenjohtajan Edgars Rinkēvičsin kirjeessä komission varapuheenjohtajalle Frans Timmermansille, ja se on pohjana kahden muun toimielimen kanssa käytäville neuvotteluille.

Komissio hyväksyi paremman sääntelyn agendan 19. toukokuuta 2015. Neuvosto keskusteli siitä yleisten asioiden neuvostossa 23. kesäkuuta 2015. Ministerit arvioivat työtä, jota neuvostossa on tehty erityisesti neuvoston, Euroopan parlamentin ja komission välillä neuvoteltavan toimielinten sopimuksen osalta. Ministerit keskustelivat myös yleisemmin paremman sääntelyn agendan sisällöstä yritysten ja kansalaisten näkökulmasta.

Neuvosto hyväksyi 15. joulukuuta 2015 Euroopan parlamentin ja komission kanssa alustavasti neuvotellun sopimuksen paremmasta lainsäädännöstä.

Neuvosto hyväksyi sopimuksen paremmasta lainsäädännöstä 15. maaliskuuta 2016. Ministerit hyväksyivät myös vuotuista työohjelmaa koskevat järjestelyt, joilla toimielinten sopimuksen määräykset muutetaan konkreettisiksi käytännön toimiksi ja viitteellisiksi määräajoiksi.

Sopimus allekirjoitettiin 13. huhtikuuta 2016, ja se tuli voimaan samana päivänä. Se julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä 12. toukokuuta 2016.

Teemat